VTT julkaisi tutkimuksen (linkki) asuntorakentamisen tarpeesta seuraavan 20 vuoden aikana. ARA on yksi tutkimuksen rahoittajista. Sen mukaan Suomeen tarvittaisiin vuosina 2012–2030 vuosittain 24 000–29 000 uutta asuntoa. Arvioitu tuotantotarve on suurimmillaankin hieman pienempi kuin viime vuosien keskimääräiset tuotantoluvut. Mihin perustuu uuden tutkimuksen arvio, että tuotantotarve pysyy suurimmillaankin vajaassa 30 000 asunnossa siitä huolimatta, että väestöennustetta on korjattu ylöspäin?
Uusia asuntoja on rakennuttu viimeisen 15 vuoden aikana vuosittain keskimäärin reilut 30 000 asuntoa. Vuosittaisen vaihtelun määrä on ollut varsin pientä lukuun ottamatta vuosia 2008 ja 2009. Näinä vuosina aloitusten määrä finanssikriisin seurauksena putosi alle 25 000 asunnon. Tämän jälkeen palattiin nopeasti yli 30 000 aloitusmäärään. Suomi on itse asiassa ollut niitä harvoja Euroopan maita, jossa asuntotuotanto palautui nopeasti finanssikriisiä edeltävälle tasolle.
Pidemmälläkin aikavälillä katsottuna uusien asuntojen rakentamisen määrä on ollut meillä korkea verrattuna muihin pohjoismaihin tai vastaavan kehitystason Euroopan maihin. Ruotsiin verrattuna Suomessa on rakennettu jopa noin kaksinkertainen määrä asuntoja kun määrä suhteutetaan asukaslukuun. Korkeamman tuotannon taustalla on kaupungistumiskehityksen jatkuminen Suomessa edelleen muita maita voimakkaampana ja toisaalta tarpeet asumisen tason parantamisessa.
Viimeisen 15 vuoden ajan nopea talouskasvu on ollut keskeinen asuntorakentamisen moottori. Hyvä tulokehitys, matala korkotaso ja rahoituksen saatavuus hyvä saatavuus ovat luoneet edellytyksiä asuntojen kysynnälle ja asuntorakentamiselle. Asuntorakentamisen määrä onkin ollut suurimmassa osassa Suomea ollut tarpeisiin nähden varsin hyvällä tasolla. Asuntomarkkinat ovat tältä osin toimineet ja tarjontaa on syntynyt. Ongelmana on kuitenkin ollut nimenomaan Helsingin seutu.
Pidemmälläkin aikavälillä katsottuna uusien asuntojen rakentamisen määrä on ollut meillä korkea verrattuna muihin pohjoismaihin tai vastaavan kehitystason Euroopan maihin. Ruotsiin verrattuna Suomessa on rakennettu jopa noin kaksinkertainen määrä asuntoja kun määrä suhteutetaan asukaslukuun. Korkeamman tuotannon taustalla on kaupungistumiskehityksen jatkuminen Suomessa edelleen muita maita voimakkaampana ja toisaalta tarpeet asumisen tason parantamisessa.
Viimeisen 15 vuoden ajan nopea talouskasvu on ollut keskeinen asuntorakentamisen moottori. Hyvä tulokehitys, matala korkotaso ja rahoituksen saatavuus hyvä saatavuus ovat luoneet edellytyksiä asuntojen kysynnälle ja asuntorakentamiselle. Asuntorakentamisen määrä onkin ollut suurimmassa osassa Suomea ollut tarpeisiin nähden varsin hyvällä tasolla. Asuntomarkkinat ovat tältä osin toimineet ja tarjontaa on syntynyt. Ongelmana on kuitenkin ollut nimenomaan Helsingin seutu.
Keskustelua on käyty pitkään siitä, kuinka Helsingin seudun asuntotuotantoa saataisiin kasvatettua. Seudun asuntohintojen ja vuokrien kehitys todistaa vastaan sanomattomasti sen, ettei uusia asuntoja ei ole rakennettu riittävästi kysyntään nähden. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet nopeammin kuin käytettävissä olevat tulot. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että asumisväljyyden kasvu on Helsingin seudulla lähes pysähtynyt 2000-luvulla kun muualla maassa väljyys on kasvanut.
VTT:n aiemmin vuonna 2005 tekemän tutkimuksen tuotantotarvearvio oli noin 30 000 asuntoa eli jotakuinkin uuden tutkimuksen tuotannon maksimimäärä.Kun Helsingin seudun asunto-ongelmat eivät ole ratkenneet ja väestön kasvukin ennakoidaan olevan maahanmuuton seurauksena aiempaa nopeampaa, niin tutkimuksen tulos asuntorakentamisen aiempaa vähäisemmästä kokonaistarpeesta saattaa kuulostaa yllättävältä.
VTT:n aiemmin vuonna 2005 tekemän tutkimuksen tuotantotarvearvio oli noin 30 000 asuntoa eli jotakuinkin uuden tutkimuksen tuotannon maksimimäärä.Kun Helsingin seudun asunto-ongelmat eivät ole ratkenneet ja väestön kasvukin ennakoidaan olevan maahanmuuton seurauksena aiempaa nopeampaa, niin tutkimuksen tulos asuntorakentamisen aiempaa vähäisemmästä kokonaistarpeesta saattaa kuulostaa yllättävältä.
Tutkimus tarkasteli asuntorakentamisen määrää seutukunnittain. Oleellista on havaita, että asuntorakentamisen tarpeen on arvioitu painottuvan nimenomaan suurimmille kasvuseuduille. vuodessa. Helsingin seudun rakentamistarpeen arvioidaan olevan lähivuosina noin 11 000 asuntoa. Viime vuosina alueelle on rakennettu kuitenkin vain 6 000–10 000 asuntoa. Aiemmin on arvioitu (mm. Laakso 2011), että Helsingin seudulla noin 13 000 uuden asunnon tuotantomäärä mahdollistaisi alueella talouden terveen kasvun ja työmarkkinoiden toimivuuden edellyttämän muuton ilman muuta maata nopeampaa hintojen ja vuokrien nousua. Vaikka nyt tutkimuksen arvio on hieman aiempaa arviota ja tavoitetta pienempi, niin senkin perusteella Helsingin seudulle tulisi rakentaa huomattavasti nykyistä enemmän asuntoja.
Poistumaoletus eli asuntojen poistuminen kokonaan asuntokäytöstä tai niiden siirtyminen varaumaksi kuten esimerkiksi kakkosasuntokäyttöön vaikuttaa varsin paljon arvion suuruuteen. Tutkimus olettaa, että tällä vuosikymmenellä uudisrakentamisesta enimmillään noin kolmannes eli 9 000 asuntoa korvaa poistumaa. Tutkimus olettaa, että poistuman määrä nousee vuodesta 2021 lähtien enimmillään 14 000 asuntoon. Jos poistuma on jo jakson alkuvaiheessa arvioitua suurempaa eli asuntokanta uudistuu oletettua nopeammin, nostaa se myös asuntorakentamisen tarpeita.
Tutkimuksessa pohdittiin monelta kantilta asuntorakentamisen tarpeisiin vaikuttavia tekijöitä ja arvioitiin todennäköisiä kehityskulkuja. Se osoitti, että asuntojen uudisrakentamisen tarve on Suomessa edelleen varsin suuri, painottuen kuitenkin entistä voimakkaammin suurimmille kasvuseuduille. Toki kun asumista kehitetään ja yhdyskuntarakenne tiivistyy, niin uudisrakentamisen tarpeita on keskusten ulkopuolellakin. Paikallisten kehitysnäkymien ja asuntotarpeiden tarkempi arviointi on aina tässä mielessä keskeistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti