Kirjoittaja: Helena Berg, viestintäpäällikkö
Ekologisuus, energiatehokkuus, kestävä kehitys – tätä kaikkea toki haluaa tämän päivän omakotirakentajakin edistää. Rakennusprojektin häämöttäessä on edessä iso kysymys: mistä oikeaa tietoa kauaskantoisten ratkaisujen perustaksi?
Verkko on täynnä tietoa, joka on pääosin markkinointitarkoituksiin tuotettua. Jokainen tulevien sukupolvien tulevaisuutta kunnioittava rakentaja totta kait haluaa taloonsa nykyisiä rakennusmääräyksiä huomattavasti paksummat eristeet ja hankkii lisäksi maalämpöpumpun, ilmalämpöpumpun, ilma-vesilämpöpumpun, lämmön talteenottajat, varaavan takan, aurinkokeräimet, pellettikattilat, pihalleen tuulimyllyn – ja mitä niitä muita ehdottoman tärkeitä värkkejä onkaan?
Suosituilla verkon keskustelupalstoilla väitellään siitä, minkä merkkinen värkki ja vimpain on se ehdottomasti paras. Jokainen puolustaa juuri tehtyä kallista hankintaansa – markkinapsykologian peruskaavan mukaan.
Messuilla tuotteiden edustajat kertovat ystävällisesti "markkinoiden parhaista ratkaisuistaan". Kotiin palaa pussit pulleina kauniisiin esitteisiin pakattua markkinahöttöä – onnellisia perheitä nauttimassa uudesta ihanasta kodistaan. Noin onnellinen voisin siis olla itsekin! Markkinamiehet haluavat hyödyntää ekohypen maksimaalisesti. Tottakai!
Mutta mistä saisi puolueetonta ja oikeaa tietoa ratkaisujensa pohjaksi? Siinäpä kysymys!
Motiva on tuottanut aineistoa omakotitalon perussuunnittelussa huomioon otettavista asioista, miten talon muoto, sijoittelu tontille, ikkunoiden koko ja sijoittelu yms. vaikuttavat energiatehokkuuteen. Hyvää peruskamaa! Mutta näillä tiedoilla ollaan vasta lähtökuopissa.
Yliopistotkin tuottavat paljon tietoa, samoin VTT. Hyviä tutkimusraportteja saa helposti verkosta. Mutta amatööriä hämmentää se, että tutkimustulokset ovat joskus keskenään ristiriitaisia. Olisi hyvä olla rakennustekniikan asiantuntija, jotta pystyisi tulkitsemaan, mistä ristiriidat johtuvat ja miten merkittäviä ne ovat käytännössä.
Oman kokemukseni mukaan tarjolla on paljon ekohöttöä. Mutta vaikeampaa on löytää vastausta kysymykseen: Mitä omakotirakentajan kannattaa hankkia, jos ihan lasketaan investointikustannuksia, takaisinmaksuaikoja ja vaihtoehtoiskustannuksia.
Jossain vaiheessa ymmärsi, ettei tarkkoja vastauksia ole kenelläkään vakavasti otettavalla taholla. Mitä enemmän tietoa, sen enemmän liikkuvia osia ja epävarmuustekijöitä yhtälöön liittyy. Ja sitä vähemmän haluaa antaa täsmällisiä ohjeita muille. Tieto lisää tuskaa.
Itselleni on jäänyt mieleen eräs poikkeuksellinen keskustelu raksamessuilla. Kokenut naispuolinen lämpöpumppujen edustaja ei ryhtynytkään suorilta myymään kalleinta tuotettaan vaan halusi ensin kartoittaa tilannetta: kuinka paljon on lämmitettäviä neliöitä, siis uusi talo, mitä muita lämmönlähteitä tulee (esimerkiksi paikalla rakennettava varaava takka), jne. Kuinka paljon tarvitaan ostoenergiaa? Miten se olisi taloudellisinta hankkia? Kartoituksen päätteeksi hän oli sitä mieltä, että kallis maalämpöpumppu olisi hukkainvestointi, samoin nykyisillä tehoilla toimivat aurinkokeräimet! Mutta hän suositteli ratkaisua, joka mahdollistaisi aurinkoenergian hyödyntämisen myöhemmin kunhan tekniikka kehittyisi.
Toinen erinomainen käytännön neuvo tuli vastaavalta mestarilta: kunnon ikkunoihin ja ulko-oviin kannattaa satsata.
Kymmenen vuoden kuluttua ehkä tiedämme, mikä tänään olisi ollut se järkevin kokonaisratkaisu. Katsotaan, vieläkö silloin kiinnostaa.