Hiilijalanjälkeä pienentämässä

 Kirjoittaja: Heli Huuhka, apulaisjohtaja

Asun, autoilen ja syön, siis saastutan. Ruoka muodostaa noin viidenneksen ja asuminen noin kolmanneksen kotitalouksien hiilijalanjäljestä. Ympäristönäkökulmastakaan ei siis ole ihan sama, mitä suuhumme pistämme, mutta vieläkin merkittävämpää on se, miten asumme.

Toukokuun alussa asumisen energiatehokkuus -teema keräsi koolle merkittävän joukon asiantuntijoita ympäri maailmaa. Myös ARA osallistui Hannoverissa järjestettyihin Passiivitalopäiviin. Kaksi tiivistä seminaaripäivää ja huipennuksena kiertoajelu passiivitalokohteissa oli melkoinen tietopaketti ekotehokkaasta rakentamisesta. Esityksiä oli laidasta laitaan – välillä maalailtiin valkokankaalle hallitsemattoman ilmastonmuutoksen uhkakuvia, välillä keskityttiin viilaamaan ikkunoiden U-arvoja.

Seminaarin keskiössä oli passiivitalo. Passiivitalon keskeisiä ominaisuuksia ovat vähäinen lämmitysenergian kulutus, hyvä ilmatiiveys ja lämmön talteenotto. Tällaisia taloja voidaan asiantuntijoiden mukaan rakentaa kustannustehokkaasti lähes jokaiseen maailman kolkkaan.

Yksi passiivirakentamisen edellä kävijöistä ja mallioppilaista on Frankfurtin kaupunki Hessenissä. Siellä on kaikki julkinen rakentaminen ollut jo vuodesta 2007 vähintään passiivitasoa. Kaupungissa on jo 45 passiivitalokonseptilla tehtyä julkista rakennusta. Vaikuttavaa. Entäs miten meillä?

Suomessa ei ole vielä nähty energiatehokkaan rakentamisen nousua. Ilolla voidaan kuitenkin todeta, että sentään yksittäisiä kohteita on jo tehty, mutta laajamittainen ekorakentamisesta ei vielä voida puhua. Mistä sitten kiikastaa? Pohjoiseen sijaintiin vetoaminen ei enää ole uskottavaa. Rahastakaan se ei voi olla kiinni: passiivitalo säästää sen energiakustannuksissa, minkä rakennuskustannuksissa tuhlaa. Passiivisuuteen on ainakin osittain tepsivä lääke – heinäkuun alussa voimaan tulevat uudet energiamääräykset. Mekin olemme ottamassa kunnon harppauksen kohti melkein nollaenergia rakentamista. 


Vihreää kesän odotusta kaikille!

ARA-asunto 2049 – suunnittelukilpailu arkkitehtiopiskelijoille

Kirjoittaja: Sampo Vallius, kehittämisarkkitehti

ARA-asunto 2049 -suunnittelukilpailu tulevaisuuden ARA-kohteesta alkaa tänään. Mainoksia kilpailusta jaetaan arkkitehtikouluihin ja näkyvyyttä haetaan kotisivujen ja Facebookin kautta (facebook.com/arahome2049). Koska kyseessä on kansainvälinen kilpailu, ulottuu mainostus myös kansainvälisille kilpailusivustoille. Kilpailuaikaa on peräti lokakuun loppuun asti, joten ehdotuksia saanemme vasta lähempänä tuota päivämäärää, mutta kieltämättä jo nyt jännittää kuinka paljon ja miten lennokkaita töitä tulemmekaan saamaan. Toivon luonnollisesti runsasta osanottoa ja rohkeita ehdotuksia.

Pontimena kilpailuun oli ajatus, että jotenkin pitäisi suunnata katseita kohti tulevaa ja hetkeksi irrottautua nykyrakentamisen (inho)realismista ja siinähän yleensä opiskelijat ovat taitavia. ARA täyttää pyöreät 100 vuotta vuonna 2049, joten se vuosiluku valikoitui luontevasti fiktiiviseksi toteuttamisajankohdaksi kilpailun suunnitelmille. Yhteistyökumppaneiksi saimme Suomen kaikki kolme arkkitehteja valmistavaa yliopistoa, joista TTY Tampereelta on auttanut merkittävästi sisällöntuotannossa.

Lisäksi Lahden kaupunki ja Lahden tiede- yrityspuiston osallistuminen projektiin avasi meille mahdollisuuden saada käyttöömme mitä mielenkiintoisimman täydennysrakennusalueen kilpailun kohdealueeksi. Sopenkorpi on Lahden keskustan lounaislaidasta löytyvä vanha pienteollisuuspainotteinen alue, jota Lahti on lähdössä kehittämään kaavoituksen keinoin entistä monipuolisemmaksi ja asuntopainotteisemmaksi alueeksi. Tilanne Sopenkorvessa muistuttaa sitä todellisuutta, joka rakentamisessa todennäköisesti vallitsee 2040-luvulla, jolloin täysin neitseellisten alueiden käyttöönotto on perin harvinaista ja rakentaminen keskittyy jo olemassa olevien alueiden täydentämiseen. Oman mausteensa tuovat myös alueen lukuisat suojellut teollisuusrakennuksen.

Kilpailua valmistellessa on ollut herkullista miettiä millainen yhteiskuntamme silloin mahtaa olla ja miten nämä muutokset vaikuttavat rakentamiseen. Tämä on kilpailijoidenkin keskeinen haaste, sillä nimenomaan toivomme heidän rohkeasti ottavan etäisyyttä tämän päivän RT-kortti -todellisuuteen ja vähän irrottelemaan. Tietysti johtotähtenä tulevat olemaan tuolloin, aivan kuten tänäänkin, kohtuuhintaisuus, esteettömyys, kestävyys jne.

Tulevaisuuden ennustaminenhan on tunnetusti ennustamisen vaikeinta lajia, joten pyysimme asiantuntija-apua Suomen johtavilta visionääreiltä. Heidän ajatuksiaan on siteerattu kilpailuohjemassa ja tämän tarkoitus on auttaa opiskelijoita hahmottamaan todennäköisiä kehityskulkuja tulevan 37 vuoden aikana. Melko suurella varmuudella ainakin maahanmuutto, ikärakenteen muutokset, ilmaston lämpeneminen sekä sen ehkäisy ja liikkumistapojen kehittyminen tulevat aiheuttamaan muutoksia myös asuintalojen fyysiseen ilmeeseen. Energiantuotannon paikalliset sovellukset tultaneen integroimaan osaksi arkkitehtuuria, ellei sitten joku lopulta saa fuusioreaktoria toimimaan.

Kilpailu siis alkaa tänään ja kestää pitkälle syksyyn asti. Kolmas päivä syyskuuta Lahdessa pidetään kilpailuseminaari, jonne järjestämme kuljetuksen Hervannasta ja Otaniemestä, jotta mahdollisimman moni halukas osallistuja pääsisi tutustumaan kilpailualueeseen. Oulun yliopistolla järjestetään puolestaan luento samasta aiheesta. Palkintoja jaetaan järjestäjätahoista muodostetun tuomariston päätettyä voittajat ja lunastettavat työt, 17. tammikuuta 2013 Lahdessa pidettävillä ARA-päivillä.

Yhtenä taka-ajatuksena tässä kaikessa on tietysti tehdä ARAa paremmin tunnetuksi potentiaalisten tulevien asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme keskuudessa. Välttämättä kovin moni arkkitehtiopiskelija ei tunne ARAn ja sen edeltäjien suurta menneisyyttä Suomen jälleenrakentamisen ja lähiörakentamisen aikakauden keskeisenä toimijana. Mutta tulevaisuudessakin tarvitaan sosiaalisin perustein tuotettuja asuntoja sekä tietysti ARAa niiden rahoittajana. Tulevaisuuttahan tehdään nimittäin juuri nyt.