Kirjoittaja: Helena Jalonen, ylitarkastaja
Asumisen uudistaminen 2009-2012-loppuseminaariin osallistui ennätykselliset 260 asumisen asiantuntijaa
kuulemaan ja keskustelemaan projektin tuloksista ja yleensäkin asumisen ja tulevaisuuden
kiinteistökannan kehittämisestä. Tiivistahtisessa seminaarissa kuultiinkin
kolmisenkymmentä puheenvuoroa aiheen tiimoilta ja vapaamuotoinen keskustelu jatkui pitkälle iltaan.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele
Pokka valotti valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman sisältöä,
jonka avulla pyritään mm. lisäämään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa
erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kuntien kaavoitus- ja maapolitiikka ovat tässä
tavoitteessa keskeisessä asemassa. Ylijohtaja Hannu Rossilahti puolestaan osoitti, että rakennusten
korjausvelan sijasta meillä onkin kehittämis- ja uudistamisvelkaa. Tarvitsemme
omat toimintamallit pidettäville, kehitettäville ja luovutettaville
kiinteistöille ja asuinalueiden kehittämisstrategian kehittyville,
alikehittyneille ja taantuville asuinalueille. Esimerkiksi projektissa mukana
olleella Riihimäen Peltosaaren alueella toteutetaan kokonaisvaltaista
asuntoalueen suunnittelua.
Projektissa on toteutettu ARA-tuotantoon sopivia
malleja nolla- ja passiivienergiataloihin
pien-, kerros- ja palvelutalokonsepteina. Samoin
projektissa oli myös korjausrakentamisen energiatehokkuutta parantavia
pilottihankkeita kuten Innova em. Peltosaaren alueella ja VAV-Asunnot Oy:n
Sahatie Vantaalla. Elinkaaren aikana näillä energiatehokkailla ratkaisuilla
kyetään alentamaan asumiskustannuksia. Tulevaisuuden hankkeet koskevat
kokonaisia alueita, joista projektissa oli mukana Vason Soinisen puutaloalue
Naantalissa.
Ruotsissa maalämmön hyödyntäminen on Suomea
yleisempää. Tutustuimmekin Tukholmassa rivitaloalueeseen, jonka
lämmityskustannukset oli saatu puolitettua vaihtamalla suora sähkölämmitys
kalliolämpöön. Piipahdimme samalla myös Hammarby Sjöstadissa, keskustan ja
Södermalmin tuntumassa olevassa 20 000 asukkaan uudessa merellisessä,
ekologisuuteen pyrkivässä kaupunginosassa, jonka kerrostaloista kolmasosa on
vuokra-asuntokäytössä.
Miten asumisen uudistaminen sitten jatkuu?
Projektin aikana on saatu toimivia malleja erilaisten energiatehokkaiden kotien
rakentamiseksi ja korjaamiseksi. Vaikka teolliset puutaloratkaisut on osoitettu
kilpailukykyisiksi betonirakentamisen kanssa – myös ns. nollaenergiataloina –
tilaajien vakuuttaminen puurakennusten tasaisesta laadusta vaatinee vielä työtä
lopullisen läpimurron aikaansaamiseksi. Kustannustehokkaiden korjausmenetelmien
samoin kuin rakennusmateriaalien kierrätyksen kehittämisessä on myös vielä
paljon työsarkaa. Pitkäjänteisyyttä vuokra-asuntokannan kehittämiseksi
kuitenkin tarvitaan kaikilta alan toimijoilta, ovathan mm. ikääntyvä
rakennuskanta, lämmityskustannusten nousu ja taantuvien reuna-alueiden
asuntojen vajaakäyttö edelleen kasvava haaste. Rakennusten peruskorjauksen
kannattavuus tulee perustua tarkkoihin laskelmiin. Korjauskelvottomien tai
väärässä paikassa sijaitsevien vuokratalojen purkamista tulisi jatkaa, jollei
niille ole näköpiirissä kysyntää. Tehtävää siis riittää: ARA jatkaa omalta osaltaan
myös asumisen uudistamisprojektin annin jalkauttamista alan toimijoille.