Asumisen uudistaminen jatkuu

Kirjoittaja: Helena Jalonen, ylitarkastaja

Asumisen uudistaminen 2009-2012-loppuseminaariin osallistui ennätykselliset 260 asumisen asiantuntijaa kuulemaan ja keskustelemaan projektin tuloksista ja yleensäkin asumisen ja tulevaisuuden kiinteistökannan kehittämisestä. Tiivistahtisessa seminaarissa kuultiinkin kolmisenkymmentä puheenvuoroa aiheen tiimoilta ja vapaamuotoinen keskustelu jatkui pitkälle iltaan.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka valotti valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman sisältöä, jonka avulla pyritään mm. lisäämään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kuntien kaavoitus- ja maapolitiikka ovat tässä tavoitteessa keskeisessä asemassa. Ylijohtaja Hannu Rossilahti puolestaan osoitti, että rakennusten korjausvelan sijasta meillä onkin kehittämis- ja uudistamisvelkaa. Tarvitsemme omat toimintamallit pidettäville, kehitettäville ja luovutettaville kiinteistöille ja asuinalueiden kehittämisstrategian kehittyville, alikehittyneille ja taantuville asuinalueille. Esimerkiksi projektissa mukana olleella Riihimäen Peltosaaren alueella toteutetaan kokonaisvaltaista asuntoalueen suunnittelua.

Projektissa on toteutettu ARA-tuotantoon sopivia malleja nolla- ja passiivienergiataloihin

pien-, kerros- ja palvelutalokonsepteina. Samoin projektissa oli myös korjausrakentamisen energiatehokkuutta parantavia pilottihankkeita kuten Innova em. Peltosaaren alueella ja VAV-Asunnot Oy:n Sahatie Vantaalla. Elinkaaren aikana näillä energiatehokkailla ratkaisuilla kyetään alentamaan asumiskustannuksia. Tulevaisuuden hankkeet koskevat kokonaisia alueita, joista projektissa oli mukana Vason Soinisen puutaloalue Naantalissa.

Ruotsissa maalämmön hyödyntäminen on Suomea yleisempää. Tutustuimmekin Tukholmassa rivitaloalueeseen, jonka lämmityskustannukset oli saatu puolitettua vaihtamalla suora sähkölämmitys kalliolämpöön. Piipahdimme samalla myös Hammarby Sjöstadissa, keskustan ja Södermalmin tuntumassa olevassa 20 000 asukkaan uudessa merellisessä, ekologisuuteen pyrkivässä kaupunginosassa, jonka kerrostaloista kolmasosa on vuokra-asuntokäytössä.

Miten asumisen uudistaminen sitten jatkuu? Projektin aikana on saatu toimivia malleja erilaisten energiatehokkaiden kotien rakentamiseksi ja korjaamiseksi. Vaikka teolliset puutaloratkaisut on osoitettu kilpailukykyisiksi betonirakentamisen kanssa – myös ns. nollaenergiataloina – tilaajien vakuuttaminen puurakennusten tasaisesta laadusta vaatinee vielä työtä lopullisen läpimurron aikaansaamiseksi. Kustannustehokkaiden korjausmenetelmien samoin kuin rakennusmateriaalien kierrätyksen kehittämisessä on myös vielä paljon työsarkaa. Pitkäjänteisyyttä vuokra-asuntokannan kehittämiseksi kuitenkin tarvitaan kaikilta alan toimijoilta, ovathan mm. ikääntyvä rakennuskanta, lämmityskustannusten nousu ja taantuvien reuna-alueiden asuntojen vajaakäyttö edelleen kasvava haaste. Rakennusten peruskorjauksen kannattavuus tulee perustua tarkkoihin laskelmiin. Korjauskelvottomien tai väärässä paikassa sijaitsevien vuokratalojen purkamista tulisi jatkaa, jollei niille ole näköpiirissä kysyntää. Tehtävää siis riittää: ARA jatkaa omalta osaltaan myös asumisen uudistamisprojektin annin jalkauttamista alan toimijoille.

Arvon mekin ansaitsemme

Kirjoittaja: Teija Golnick, hallintojohtaja

 

Päivitämme henkilöstöstrategiaa. Se on työkalu, jonka avulla henkilöstömme osaa, jaksaa ja voi tehdä työnsä hyvin. 

Valtionhallinnossa on asetettu Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma -hanke (VATU), jonka yksi osa on inhimillinen pääoma tuloksellisuuden tekijänä. Inhimillinen pääoma (IPO) tarkoittaa osaamista, tietoja, taitoja, kokemusta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Se kattaa motivaation, käyttäytymisen, oppimiskyvyn sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin. IPOssa on kolme osa-aluetta: innostava johtaminen ja esimiestyö, osaamisen kehittäminen ja uudistuminen, sekä henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky.

Tässä yhteydessä mieleeni nousevat väistämättä ARAn arvot sekä omakohtainen kokemukseni ja tarve asiakkuudesta. Muutimme aikoinaan nuorena perheenä aravalainalla rahoitettuun rivitaloon. Perheeseeni kuuluu ARAn erityisryhmäkohteiden potentiaalisia asukkaita. Lapsemme ovat valmistumassa ammatteihin ja tulevat tarvitsemaan kohtuuhintaiset asunnot aloittaakseen opiskelun jälkeisen elämän.  Arvostan sitä, että ARAn arvona on asiakas- ja asukaslähtöisyys.  Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen on myös jokaisen organisaation toiminnan kivijalka ja toiminnan jatkuvuuden rakennuspalikka.

ARAn vision mukaan haluamme olla rohkeita ja aikaansaavia kohtuuhintaisen asumisen uudistajia. Teemme sen oikeudenmukaisesti eli noudatamme sääntöjä ja ohjeita, olemme reiluja ja riippumattomia. Teemme sen myös vastuullisesti, joka tarkoittaa, että toimimme meille asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Yksin emme pystyisi toimiaan, joten toimimme vuorovaikutteisessa yhteistyössä organisaation sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa. Teemme oikeita asioita oikein, vääriä asioita ei kannata tehdä.

Pelkkää sanahelinää? Meillä on vaikuttava perustehtävä: kohtuuhintaisen sosiaalisen asuntotuotannon edistäminen. Toimimme muuttuvassa toimintaympäristössä ja strategiassa ennakoitujen haasteiden mukaan laajan tehtäväkentän hoitaminen on haaste johtamiselle ja henkilöstön osaamiselle. Nyt määritämme inhimillisen pääoman tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit.  Niiden avulla osaamme, pystymme ja jaksamme toimia tuloksellisuuden tekijöinä – myös inhimillisesti. 

Sanahelinä muuttuu todeksi tai epätodeksi arkipäivässä.

Vuokrien valvonnasta tietämättömyyttä

Kirjoittaja: Hannu Rossilahti, ylijohtaja

Helsingin Sanomissa 23.8.2012 olleen vuokrien valvontaa koskevan jutun osalta on syytä esittää muutama oikaiseva ja täsmentävä kommentti.

Ensinnäkin, vuosikymmeniä voimassa olleiden lakien mukaan kuntien viranomaistehtävänä on valvoa valtion tukemien talojen vuokran enimmäismäärää. ARA ei siis ole voinut siirtää sellaisia tehtäviä kunnille, joita ARAlla ei lain mukaan edes ole. Sen sijaan ARAlle on kuulunut vuodesta 2002 lähtien kuntien ja lainansaajien yleinen ohjaus asukasvalinnan ja vuokrienvalvonnan osalta. Sitä ennen ohjausta kunnille antoi ympäristöministeriö. Kuluvana vuonna ARAn uudeksi tehtäväksi on annettu asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden määräytymisen valvonta.

Edelleen lain mukaan ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vuokrien määrityksestä, tasauksesta ja valvonnasta ja ARA voi antaa ohjeita vuokrien määrityksestä, tasauksesta ja myös valvonnasta. Vuonna 2003 ARA antoi kunnille ensimmäisen ohjauskirjeensä. Ohjaus koski tuettujen asuntojen asukasvalintaa, vuokrien määrityksen ja asukasdemokratia yleistä ohjausta sekä kuntien valvontatoimia näissä asioissa. Tuolloin ARA ilmoitti, että se valvoo nimettyjen yleishyödyllisten yhteisöjen taloutta ja toimintaa ja saa niistä tiedot vuosivalvonta-asiakirjoissa. Lisäksi ARA totesi, että "valtakunnallisten yleishyödyllisten yhteisöjen vuokrien tasauksen valvominen voi olla kuntatasolla vaikeaa. ARA pyrkii näiltä osin helpottamaan kuntien valvontaa ja pyytää valtakunnallisilta yleishyödyllisiltä yhteisöiltä tiedot omakustannusvuokran valvomiseksi vuosivalvonnan yhteydessä."

Kuluvana kesänä ohjausta on täsmennetty, muistutettu kuntia edelleen laissa olevista kuntien valvontatehtävistä asukasvalintaan ja vuokrien valvontaan liittyen ja kerrottu kunnille muutoksista, muun muassa ARAn uudesta tehtävästä asumisoikeusasuntojen osalta. Kirjeessä todettiin lisäksi, että "ARA pyytää valtakunnallisesti toimivia yleishyödyllisiä yhteisöjä lähettämään vuosittain vuokria koskevat tiedot ARAan sähköisesti excel-muodossa. ARA lähettää keräämänsä tiedot edelleen asianomaisiin kuntiin valvontaa varten. Kunnat voivat tarvittaessa pyytää ARAlta apua valvoessaan näiden yhteisöjen vuokrien tasaamista." ARA on siis pyrkinyt auttamaa kuntasektoria kunnille kuluvassa tehtävässä.

Jatkossa olisi tarpeen määritellä, mitä vuokrien valvonnalta odotetaan ja mikä on valvonnan sisältö. ARA-vuokraanhan saa sisällyttää kaikki kiinteistön menot, tuleviin korjauksiin varautumisen, vuokrien tasaamisen sekä kaikki omistajalle lain mukaan kuuluvat velvoitteet. Siten ARA-vuokrien valvonnan keskeiseksi sisällöksi nykysäännösten valossa jääkin se, ettei omistaja nosta voittoa vuokraustoiminnasta enempää kuin säännökset sallivat. Tätä ARA on valvonut jo yli 12 vuoden ajan. Samalla kun valvonnan tavoitteita määritellään, tulisi arvioida, miten valvontaa tehokkaimmin toteutetaan. Yksi vaihtoehto olisi sekin, että vuokravalvonta keskitettäisiin kokonaan ARAlle siten, että nykyisen asumisoikeusasuntokannan lisäksi myös vuokratalojen valvonta enimmäisvuokran osalta kuuluisi ARAn tehtäviin.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 27.8.2012